Kurssikynä: Erityisherkkä elämä

Kurssikynä-kirjoitukset ovat Erityisherkän elämää -verkkokurssilaisten kirjoituksia, jotka ovat syntyneet kurssin tehtävien kautta tai käsiteltyjen aiheiden innoittamina.

Erityisherkkä elämä

Kuljen läpi maailman, nähden niin paljon että pakahdun, kokien niin voimakkaasti että mykistyn. Kulkiessani olen tavannut äärettömän monia ihmisiä ja jäänyt kuuntelemaan. Usein joudun kuuntelijaksi silloinkin kun en toista paremmin edes tunne, mutta jään kuuntelemaan sillä tunnen heissä kasvaneen tarpeen saada puhua asiansa ääneen. Usein en itse puhu, mutta silti kokee keskustelun olleen hyvä. He eivät ole omassa tarpeessaan huomanneet minun hiljaisuuttani. Jokainen kohtaaminen on pakahduttavan täyttä tunteita, piilotettuja tai juuri ja juuri näytettyjä. Jokaiseen katseeseen kosketukseen ilmeeseen tai puolikkaaseen lauseeseen piilotetaan niin paljon vihjeitä kuuntelijan ymmärrettäväksi, että jokaisen kohtaamisen jälkeen on ihan puhki, samalla kun tilanteessa vapautuneista tukoksista, muistojen kivuista tai surun aallokoista syntyy euforian tunne ja hetken kävelee kuin pilvillä. Kaikkiin hetkiin ja kohtaamiseen mahtuu tuhansia ääniä, tuoksuja, kosketuksia, läheisyyttä, etäisyyttä, kuumuutta kylmyyttä, laitteiden ääniä, tuulahduksia ja ilmeitä, lukuisin aistin koettavia asioita, joita keho, aivot ja mieli sielun sopukoita myöden aistii. Jokaisesta kohtaamisesta jää erilaisia tunteita suuhun jää tuhansia makuja, iholle monen kirjavia henkäyksiä, korviin tippuvan veden ääni, puiden suhina tai kiskojen kalke, silmille nopeita valon välähdyksiä, kynttilän tuiketta tai hämärtyvää iltaa.

Jokainen kohtaaminen on pakahduttavan täyttä tunteita, piilotettuja tai juuri ja juuri näytettyjä. Jokaiseen katseeseen kosketukseen ilmeeseen tai puolikkaaseen lauseeseen piilotetaan niin paljon vihjeitä kuuntelijan ymmärrettäväksi.

Musiikki saa jokaisen solun tanssimaan, laulamaan, nauramaan, hiljenemään jumalallisen kauneuden edessä ja rakastamaan. Musiikki saa purkamaan vihan, surun, ikävän –negatiivisen tunteen- soituina, sävelinä, rytminä, kyynelinä ja puhtaasti kaikkien aistien aistuttavana ulos kehosta. Hiljaisuus rauhoittaa, rentouttaa, purkaa ylivirittyneisyyden/alivirittyneisyyden ja asettaa asiat mittasuhteisiin.

Valot satutavat silmiä, liian kirkkaina, tekevät asioista rumia liian kovina tai kylminä. Lämpiminä saavat asiat hehkumaan tekevät tilaa kauneudelle, hiljaisuudelle, rakkaudelle, puheelle, tanssille, olemiselle tai vaikka riemun kiljahduksille. Hämärässä hyssytellään, aamunvalossa heräillään ja hihitellään. Sateisessa yössä tarkkaillaan sateenkaarenväreissä tummissa sävyissä hohtavaa maailmaa. Usvan taikamaailmassa haaveillaan ja tunnetaan kosteus huulilla, iholla, silmillä ja koko keholla ja ravitaan mieltä ja sielua.

Raikkaassa pakkasilmassa kirpsakka talventuoksu, hehkeä kuulaus saa huokaisemaan syvään ja kirkastumaan

sielunsopukoita myöden.

Hajut ja tuoksut saavat antamaan ylen, kakomaan, tukehtumaan yltäkylläisyydessä tai aiheuttavat päänsäryn ja ahdistuksen. Yltiöpäinen tuoksujen ja hajujen maailma saattaa aiheuttaa puhdasta ahdistusta ja pakokauhua, josta pääsee ulos vain raikkaassa ilmassa. Tukehtumisen tunne on kamala. Raikkaassa pakkasilmassa kirpsakka talventuoksu, hehkeä kuulaus saa huokaisemaan syvään ja kirkastumaan sielunsopukoita myöden.

Maut ja koostumus saavat itkemään hunajaa tai kakomaan vastahappoja. Liian äitelä jaa limakalvoille eikä suostu menemään nielemälläkään mahaan asti. Ällö saa palan nousemaan suuhun eikä kohteliaisuuskaan saa tuota palaa alas. Yli suolainen tai mausteinen polttaa kokoa suun niin että sattuu, eikä mikään hetkeen maistu miltään. Liian limainen, rakeinen, paakkuinen tai mössöinen aiheuttaa tukehtumisen tunteen, puhtaan pakokauhun ja nielemisestä tulee mahdotonta jopa vaikeaa. Hyvä ruoka saa myös humalaan.

Ympäristössä käsin kosketeltava katkeruus, viha ja väheksyntä uivat ihon alle ja synnyttävät kihelmöivää ahdistusta, jossa sumpiliminen tukahduttaa ilon, raikkaan naurun ja lopulta mykistää sanattomaksi. Juoruilu ja pahansuopainen puhe sulkee sielun ja suun eikä lopulta keskustelusta tule yhtään mitään ja elävä sielu mykistyy. Vain tilanteesta ulos kävely palauttaa elämän.

Rakkaus, puhdas läheisyys, läsnä olon riemu ja kosketus saavat koko sielun, ruumiin ja mielen kuplimaan iloa, palautumaan ja tuntemaan energistä voimaa. Tunteen puhtaus ja aitous sytyttää sisäisen valon, mutta tämä toimii vain jos molemmat saavat ystävyydestä, perheen jäsenyydestä, rakkaussuhteesta ja läheisyydestä yhtä paljon vastavuoroisesti. Väsyneenä, ylivireessä tai alivireessä tarvitsee painautua vain toisen kylkeen kiinni kuunnella toisen hengitystä tai puhetta, olla yhdessä hiljaa ja lukea tai vaikka yhdessä katsoa jotain tai kuunnella musiikkia. Tällaisessa suhteessa toisen silitys, hieronta ja läheisyys rauhoittavat ja antavat tilaa levolla. Tuo läheisyys on väriltään auringon keltaista. Tunteet ovat värejä, samoin maut, tuoksut ja äänet kuten soinnut.

Minulle erityisherkkänä elämä on elämää jossa kauneus ja rumuus, kovuus ja pehmeys, julmuus ja lempeys, hiljaisuus ja melu, raikkaus ja tunkkaisuus, kuumuus ja kylmyys tasapainottelevat kivun, ahdistuksen riemun ja rakkauden rajamailla.

En koe yksinäisyyttä tai tylsyyttä. Ihmisläheisenä kaipaan kohtaamisia, keskusteluja, tapaamisia ja tekemistä sopivassa suhteessa, mutta kaipaan myös erakkomaisesti hiljaisuutta jossa tankkaan energiaa, rauhoitan hermostoani ja kuuntelen omaa sieluani, mieltäni ja kehoani, sillä aistiessaan kaiken ympäristöstään on vaikeaa kuulla enää itseään. Saan rauhaa, jossa kasvaa ja tiedostaa alitajuisen niin muiden kuin omienkin, ja oppia kaikesta kokemastani ja ymmärtää. Kaivatessani seikkailuja luen kirjoja. Kirjojen avulla kuljen maailman kaikkeudessa ja puhtaassa äärettömyydessä kuin kulkisin tuhannet askeleet ja kokisin tuhannet elämät jossain muualla toisena mutta niin vahvasti minuna maistaen, haistaen ja tuntien kaiken.

Minulle erityisherkkänä elämä on elämää jossa kauneus ja rumuus, kovuus ja pehmeys, julmuus ja lempeys, hiljaisuus ja melu, raikkaus ja tunkkaisuus, kuumuus ja kylmyys tasapainottelevat kivun, ahdistuksen riemun ja rakkauden rajamailla. Puolivälissä on rauha, rentous ja heleys. Ääripäät opettavat elämästä, itsestä ja ihmisyydestä, eikä aina elämä ole harmoniaa, mutta silloin rakkaus, meditaatio, liikunta ja lepo tuovat sopivassa suhteessa tilaa hengittämiselle. Ihminen on kokonaisvaltainen olento, jossa jokainen sopukka varaa itseensä negatiivistä ja positiivista energiaa, erityisherkällä nuo sopukat usein ja toisinaan, ellei osaa varautua tai ellei ole keinoja, pursuavat yli ja syntyy alivireys tai ylivireys tiloja mutta myös ahdistusta ja painostavuutta, jolloin ihminen toimii ikään kuin ulkoa ohjautuvasti eikä saa kiinni siitä missä mennään vikaan. Tämä ei ole erityisherkän etuoikeus, mutta erityisherkällä tuo kuormittavuus on kokonaisvaltaisempaa ja tukahduttavampaa. Vaikeamman tilanteesta tekee toisinaan myös se ettei ymmärretä, että kyseessä on hermostollinen tila, joka ei ole sairaus eikä mielenvikaisuus eikä sillä etsitä huomiota saatikka pyritä olemaan parempaa kuin on tai toiset ovat. Ymmärtämällä erityisherkkyyteni olen oppinut rajaamaan epilepsian ja eritysherkkyyden ominaispiirteet toisistaan.

Joskus on pakko ottaa tilansa ja kokea kaikki ulos. Itselläni on takana suurten pettymysten jälkeinen hiljaisuuteen ja eristäytyneisyyteen kulutettu aika, jossa jokaisen kipupisteen olen kyynelehtinyt, jokaisen satutetun sanan olen ulos kirjoittanut ja polttanut (tosin kuvainnollisesti, onnistuu myös kirjoittamalla Wordiin ja tuhoamalla ennen talletusta ;) ) ja väsyneenä nukkunut ylitsevuotavan väsymyksen meren itsestäni pois, mutta samalla olen riemuinnut hiljaisissa hetkissä, hymyillyt kauneimpien hiutaleiden edessä tai riemuinnut lapsen oivalluksesta intoa pursuten ja tanssinut lapsi sylissä elämässä piilottelevaa rakkautta, sillä sitä on olla erityisherkkä kokea kaikki yhtä aikaa jokaisen syvimmänkin sielun sopukoissa. Nyt olen valmis palaamaan suruajastani, hiljaiselostani ja eristyksistä, mutta kuuleeko enää kukaan, tuleeko joku minua vielä vastaan, oletko sinä vielä siellä ystävä, perhe ja kaikki lähimmäiseni.

-Hanna-

--- Erityisherkän elämää -verkkokurssi starttaa seuraavan kerran 2.9.2016. ---

Kuva: Flickr by Rebecca Krebs