top of page
Quest post by Dr. Tracy Cooper:
The Sensation Seeking Highly Sensitive Person

 

Muistiinpanot

 

Tracy Cooper on tutkinut elämyshakuisuuspiirrettä (HSS) erityisherkillä (HSP). Elämyshakuisuus on erillinen piirre, jota esiintyy n. 30%:lla erityisherkistä.

 

Cooper on itse elämyshakuinen erityisherkkä ja aiheen tutkimiseen häntä on kannustanut toive saada laajennettua yhteiskunnan määrittelemää normaaliuden käsitettä, jotta ominaisuuksiltaan erilaiset ihmiset kokisivat hyväksyntää ja siten pystyisivät hyödyntämään omat vahvuutensa parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Elämyshakuisuus voidaan jakaa neljään osatekijään

  • Jännitys- ja seikkailuhakuisuus
    Riskinotto ei elämyshakuisuutta tutkineen Marvin Zuckermanin mukaan ole oleellinen tai pääasiallinen osa elämyshakuisuutta.
    Cooperin tutkimusten perusteella noin 20% elämyshakuisista erityisherkistä kuvaa itseään riskinottajaksi.

  • Kokemus- ja uutuushakuisuus
    Kokemuksia haetaan pelkästään elämyksen itsensä vuoksi. Elämys voi sisältää tai olla sisältämättä riskinottoa. Taustalla voimakas uteliaisuus, luovuus ja avoimuus uusille kokemuksille.

  • Estottomuus
    Elämyksiä haetaan välittämättä sosiaalisista normeista, esim. seksi- tai huumekokeiluja.
    Sisältyy riskinotto ja mahdolliset seuraukset sääntöjen ja lakien rikkomuksista

  • Kyllästymisherkkyys
    Useille elämyshakuisille kyllästyminen on pahin vihollinen. Kyllästymisen tai ikävystymisen välttämisellä on usein merkittäviä vaikutuksia yksilön sosiaaliseen elämään, ihmissuhteisiin sekä työuraan.

 

Elämyshakuisuudessa eri osatekijöiden merkityksellisyys ja voimakkuus vaihtelevat yksilökohtaisesti.
Elämyshakuisuus on suurelta osin peritty ominaisuus, jota lapsuuden ympäristö kuitenkin muokkaa.

 

(Erityisherkkyyden taustaa kuvaavaa osuutta (Sensory Processing Sensitivity) en ole tässä referoinut)

 

HSS/HSP on ristiriitainen kahden erillisen, hyvin vastakohtaisina näyttäytyvän piirteen yhdistelmä.  Elämyshakuisia arvioidaan olevan erityisherkistä noin 30%. Cooperin omat tutkimukset tukevat tätä arviota. Nämä molemmat piirteet omaaville on tyypillistä jatkuva tasapainoilu ylikuormittumisen ja uusien kokemuksien hakemisen välillä. Tilannetta on kuvattu kuin olisi yhtä aikaa toinen jalka kaasulla ja toinen jarrulla.

 

Erityisherkkyyden ja elämyshakuisuuden yhdistyminen

  1. Uteliaisuus/tutkimusmatkailu
    Erityisherkät ovat usein uteliaita ”tutkimusmatkailijoita” jo sen vuoksi, että heillä on kyky huomata asioiden yksityiskohtia ja vivahteita. Cooperin tutkimuksessa 97% erityisherkistä oli erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä väittämän ”Olen utelias/tiedonhaluinen monien asioiden suhteen” kanssa.

  2. Luovuus
    Erityisherkät ovat keskimääräistä luovempia. Cooperin 2014 tekemissä tutkimuksissa 87-90% osallistujista (HSP) oli mielestään luovia.

  3. Kyllästyminen, ikävystyminen
    Cooperin tutkimuksessa 43% vastaajista (HSP) oli erittäin vahvasti tai vahvasti samaa mieltä väittämän ”Kyllästyn/ikävystyn helposti” kanssa.

 

Elämyshakuisella erityisherkällä voi olla yllämainittuja piirteitä ilman, että herkkyyden ja elämyshakuisuuden välille syntyy ristiriitaa. Ongelmia voi syntyä silloin, jos elämyshakuisuuteen liittyy riskinottoa tai tarve elämyksiin on hyvin voimakasta, jolloin tilanne johtaa ylikuormittumiseen ja uupumiseen.

 

Kahden vastakkaisen ominaisuuden yhdistyminen vaatii fyysisten, tunne-elämän sekä henkisten tarpeiden tietoista huomioimista. Tasapainoisessa tilassa erityisherkkä voi kokea näiden molempien piirteiden hyvät ominaisuudet.

 

Cooperin tutkimuksessa 90% osallistujista ilmoitti kokevansa itsensä enemmän introvertiksi kuin ekstrovertiksi (yleensä arvioidaan ekstroverttien määräksi 25-30% erityisherkistä). Elämyshakuinen erityisherkkä saattaa vaikuttaa enemmän ekstrovertiltä (vaikka olisikin introvertti) etsiessään uusia kokemuksia. Vastaajat kuitenkin toivat esille sisäisen kokemusmaailman, levon sekä itsehoidon tärkeyden uupumuksen välttämiseksi. Cooperin kokemusten mukaan ihmisellä on käytössään päivittäinen energiabudjetti, jonka voi käyttää tasaisesti pitkin päivää tai vaihtoehtoisesti sen voi käyttää yhteen jännittävään kokemukseen.

 

Evoluution näkökulmasta elämyshakuisuudesta on ollut hyötyä mm. uusien asuin- tai metsästysalueiden etsimisessä ja sitä kautta hengissä säilymisen kannalta. Geneettinen ominaisuus on säilynyt dopamiiniryöppyjen palkitsevuuden vuoksi mutta myös muokkautuneena nykypäivän tarpeeseen mm. uusien teknologioiden, ideoiden ja prosessien löytämiseksi. Ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista, että kaikilla yksilöillä olisi elämyshakuisuuspiirre. Elämyshakuisuus myös heikkenee iän myötä.
Erityisherkkyys edustaa vastakkaista lähestymistapaa, jolloin osa ihmisistä ei kaipaa nopeita muutoksia, vaan tutkii asioita perusteellisesti ennen toimimista. Erityisherkille ominainen syvällinen ajattelu, tarkka suunnittelu, voimakas empatia ja kyky havaita hienovaraisia signaaleja ennen muita, on omalta osaltaan varmistanut hengissä selviytymisen.


Nykyajan kapea normaaliuden käsite ei arvosta elämyshakuisuutta, mutta luonto ei kovin helposti hävitä persoonallisuuspiirteitä sosiaalisten normien mukaan.

 

Kun tasapaino elämyshakuisuuden ja erityisherkkyyden kesken onnistuu, on yksilö dynaaminen ja kykenevä huomattaviin luoviin ja älyllisiin saavutuksiin.

 
Menestymisen edellytyksiä ovat kuitenkin myös

 

  • Koulutusjärjestelmien olisi muututtava huomioimaan yksilöllinen erilaisuus. Koulutus on edelleen ”yhdenkoon”-mallin mukaista, vaikka muilla elämänalueilla valintamahdollisuuksia tulee koko ajan lisää.
     

  • Erityisherkkien kyvystä havaita hienovaraisia signaaleja on selkeä etu yhteiskunnalle, joten kuinka hyväksyttävyyden ja normaaliuden rajoja voitaisiin laajentaa kattamaan erilaisia käyttäytymismalleja?
     

  • Elämyshakuiset erityisherkät elävät ja työskentelevät yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Heidän taipumustaan tutkia ja kokea uusia asioita pitäisi arvostaa, huomioida sekä hyväksyä.
     

  • Suuri osa kertoo kokevansa, että eivät pysty nyky-yhteiskunnassa antamaan parasta panostaan. Tässä olisi merkitystä toisenlaisella varhaiskasvatuksella, etenkin koskien tunnetietoisuuden/tunnetaitojen opetusta. Itsetuntemuksen opettaminen elämyshakuisille erityisherkille auttaa heitä asettamaan realistisesti saavutettavia tuloksia ja kestämään paremmin tilanteet, jossa he eivät saavuta omia korkeita tavoitteitaan.

 

Ymmärryksen lisääntyminen toivottavasti johtaa muutokseen henkilökohtaisella ja yhteiskunnallisella tasolla, jotta yksilö voisi saada parhaan tuen pystyäkseen hyödyntämään oman potentiaalinsa parhaalla mahdollisella tavalla.

 

LISÄHUOMIO: Tracy Cooperin mukaan uteliaisuus ja kyllästyminen voivat kuulua erityisherkkyyteen myös ilman elämyshakuisuutta. Elämyshakuisella erityisherkällä ko. tuntemukset ovat huomattavan voimakkaita ja ne ovat merkittävä osa kokemusmaailmaa. Elämyshakuisilla on lisäksi tarve luoda konkreettisella tavalla näkyviä tuotoksia esim. taidetta, seikkailuja, erilaisia kokemuksia. Jos erityisherkän ei ole helppo määritellä mikä hänen kokemuksessaan (uteliaisuuden, kyllästymisen tms. osalta) on erityisherkkyyttä ja mikä elämyshakuisuutta, hän ei todennäköisesti ole voimakkaasti elämyshakuinen (HSS).  (Tracy Cooper)

 

 

 

TAKAISIN blogikirjoitukseen

bottom of page