Ravitsemuksesta: Erityisherkkää ravintoa

 

Erityisherkkien suhteessa ravintoon ja ruokaan korostuu kaksi puolta: emotionaalinen merkitys sekä fyysinen vaikutus. Olennaisinta on syödä riittävän usein ja itselle sopivaa ravintoa: nälkä on yksi aistiärsyke lisää ja erityisherkät reagoivat hyvin voimakkaasti mm. verensokerin laskuun (sumuisuus, ärtymys, ahdistuneisuus, heikotus, päättämättömyys - tässä vaiheessa onkin aivan liian myöhäistä kysellä erityisherkältä minne hän haluaa mennä syömään/mitä syödä!!!). 

​

 

Emotionaalinen reagointi

 

Emotionaalinen merkitys voi olla tunnesyömistä, mutta myös sijaistoimintaa silloin, kun kehon ja mielen ylivire pitää saada katkaistuksi. Syöminen (tai sen kontrollointi) ei tietenkään tuo kuin hetkellisen keskeytyksen ja helpotuksen ahdistukseen, mutta houkuttaa ja koukuttaa lyhyestä vaikutuksesta huolimatta. 

 

Positiivisen tunteen tuo usein jokin tietty "lohturuoka" (erityisherkillä usein "rauhoitusruoka"), joka yhdistyy lapsuuden turvallisuuden tai hyväksytyksi tulemisen tunteeseen, hoivaan ja rakkauteen, jota on saanut. 

 

Myös ruoan tuotannon eettinen puoli on useille erityisherkille merkityksellistä. Eläytymis- ja empatiakyky vaikuttavat osaltaan tähän. 

​

 

Fyysinen reagointi - erityisherkkä keho

 

Nälän tunne on yksi ärsyke lisää ja nälkä myös vähentää keskushermoston tavanomaiseen ja rauhalliseen toimintaan tarvitsemia biokemiallisia aineita. Nälän tunne voi jäädä yliviretilanteessa (negatiivinen tai positiivinen) huomaamatta, mutta verensokerin lasku aiheuttaa fysiologisia reaktioita (Aron, Erityisherkkä ihminen s. 67). 

​

Monet erityisherkät ovat valikoivia ruoan suhteen jo pikkulapsena: esimerkiksi suutuntuma tai miten ruoka pitää tarjoilla (miten paloiteltu jne.) saattavat vaikuttaa merkittävästi siihen pystyykö ruoan syömään vai ei. Suutuntumaherkkyyttäkin ohjailee geeni/geenimuunnos, joten kyse ei siis välttämättä aina ole vain perusteettomasta kiukuttelusta, vaan todellisesta kokemuksesta.

 

Joidenkin ruoka-aineiden, lisäaineiden tms. voi tuntea "kulkevan" kehossa ja aiheuttavan edetessään fyysisiä tuntemuksia (esim. kipua, särkyä, migreeniä).

 

Erityisherkätkin ovat keskenään erilaisia sen suhteen, millainen ruokavalio kenellekin on sopiva tai paras mahdollinen. Ruoka-aineiden ja stimulanttien sietokyky vaihtelee myös sen mukaan, onko henkilö tasapainoisessa tilassa, pitkäaikaisessa ylikuormitustilassa, sellaisesta toipumassa tai lyhytaikaisessa yli/alivireystilassa.

 

HUOM. Ruoka-aineherkkyyksien, ruoansulatuselinsairauksien tai oireyhtymien ja erityisherkkyyden välillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä, mutta erityisherkkä voi havainnoida ja kokea oireet sekä epäsopivien ruoka-aineiden vaikutukset tavallista herkemmin. Epäsopivien ruoka-aineiden karsiminen ruokavaliosta voi aluksi aiheuttaa voimakkaitakin vieroitusoiretuntemuksia (esim. sokerista luopuminen kannattaa tehdä vähitellen). 

 

 

Syö säännöllisesti ja sopivasti

 

Yleisinä huomioina erityisherkän ihmisen ravitsemuksessa ovat tulleet esille mm.

• tarve säännölliseen, riittävän tiheään ruokailuun

• ruoan tulee olla mahdollisimman puhdasta ja prosessoimatonta

• hermostoa stimuloivien ruoka-aineiden välttäminen

• ruoan valmistustapa.

 

Eniten oireilua keskustelujen mukaan aiheuttavat vehnä ja sokeri. Paljon mainintoja on tullut myös gluteenista, valkoisesta riisistä, hiivasta ja maitotuotteista (prosessoimattomat tai hapanmaitotuotteet aiheuttavat oireilua harvemmille/vähäisemmässä määrin).

Kasvispainoitteisen, proteiini- ja kuitupitoisen ruokavalion moni kokee sopivan itselleen parhaiten.

 

Väärät ruokailutottumukset, ruokavalio tai yksittäiset sopimattomat ruoka-aineet voivat aiheuttaa

• väsymystä, saamattomuutta, sumuisuutta

• flunssan kaltaisia oireita: kuumeilua, päänsärkyä

• sisäistä tärinää, pulssin kiihtymistä, ylivireyttä

• ahdistusoireita, masennusta

• ummetusta, ripulia

• nivelien jäykkyyttä jne.

 

Oireilu ei välttämättä tarkoita, että sairastaa jotain ruoansulatuselinsairautta tai oireyhtymää, vaan oireita saattaa aiheuttaa jo vähäisempi herkistyminen tietylle/tietyille ruoka-aineille, niiden osille tai prosessoinnin aiheuttamille muutoksille.

Oireet voivat ilmaantua vasta pidemmän ajan kuluttua ruoan nauttimisesta, jolloin voi olla haastavaa yhdistää oiretta oikeaan ruoka-aineeseen. Sopimattomista ruoka-aineista saattaa myös tulla hetkellisesti koukuttava hyvänolon tunne, vaikka pidemmän ajan kuluessa olo pahenee ja mieliala laskee entisestään.

​

​

Juo vettä 

 

Kehon nestetasapainosta kannattaa huolehtia, sillä elimistön nestevajaus aiheuttaa yllättäviä ongelmia: ahdistusoireita, kroonista kipua, migreeniä, painon nousua jne. Paras nesteyttäjä on puhdas vesi ja parasta vettä on lähdevesi. Markkinoilla on myös useita vesijohtoveden parantamiseen tarkoitettuja laitteita, joista yksi on itsellänikin käytössä. Veden imeytymistä elimistöön voi parantaa lisäämällä pari tippaa luomusitruunaa lasilliseen vettä.

 

 

Verensokeri tasapainoon >

 

Puhdasta ja prosessoimatonta >

 

Rauhallisempaa oloa ylivireyttä aiheuttavia ruoka- ja nautintoaineita

välttämällä >

 

Ruuan valmistustapa, raakaa vai kypsää >

​

---

HSP S.O.S (podcast): 

Food sensitivities Part 1 (ruokaan liittyvät tunteet)
Food Sensitivities Part 2 (fyysiset vaikutukset ja reagointi)

​

Sensitive Evolution: Stress, Addiction And Weight (stressi, addiktiot ja erityisherkkyys)

​