Vieraskynä: Mitä erityisherkkyys on minulle opettanut
Erityisherkkyys oli pitkään sana, joka ärsytti minua. Kuten monesti, ilman tutustumista aiheeseen on niin helppo tuomita ja ajatella että tuo ei kyllä koske minua. Kauhukuvissani erityisherkät ovat itselleen erityisyyksiä vaativia ja jotenkin ylimielisiä. Todellisuus tuntuu olevan päinvastainen. Luulen, että suurin vastus johtui siitä että minun oli hankala hyväksyä omaa herkkyyttäni. Se on minussa oleva piirre, josta olen saanut varsinkin lapsena paljon palautetta, pääasiassa siitä käsin että olen ”liian herkkä”.
En koe että minulla on poikkeuksellisien herkkä näkö, kuulo tai hajuaisti ja silti erityisherkkyyteen tutustuminen on tuonut elämääni valtavasti ymmärrystä. Alla kolme omaa kokemustani aiheesta.
1. Omien tarpeiden tunnistaminen ja niiden rehellinen ilmaisu Erityisherkälle omien tarpeiden tunnistaminen, salliminen ja niiden ilmaisu on usein vaikeaa. Haluamisen ja tarvitsemisen välillä oleva ero ei ole aina niin ilmeinen, kuin ehkä kuvittelisi. Tarpeiden tiedostaminen on auttanut minua huolehtimaan itsestäni aidommin, ilman että ihan joka kerta tarvitsee oppia kantapään kautta. Tarpeiden ilmaisuun voi liittyä vahvasti pelko itsekkyydestä.
2. Ulkopuolisuuden kokeminen Erityisherkkä kokee olevansa helposti ulkopuolinen ja erilainen. Erityisherkälle on tyypillistä olla kiinnostunut syvistä, pinnan olla olevista asioista ja tällöin ”pinnallisilta” tuntuvat keskustelut voivat tuntua turhauttavilta. Erityisherkän kokemus omasta ulkopuolisuudesta voi tuntua valtavan todelta, mutta ei kuitenkaan ole täysin totta. Egoltaan kannattaa viedä ulkopuolisuuden ase ja muistaa, että olemme kaikki ihmisiä. Ihmisiä, joista jokainen kokee joskus ulkopuolisuutta, yksinäisyyttä, erilaisuutta, yhtälailla kun yhteenkuuluvuutta, iloa ja kiitollisuutta.
3. Oman tilan tarve Minulle oman tilan ja ajan tarve on aina ollut tärkeää. Jos en muista tai uskalla siitä huolehtia, ei hyvä heilu :) Tämä ei ole kaikille erityisherkille täysin jaettu kokemus, vaan intorvertti-ekstrovertti -akseli vaikuttaa oman ajan tarpeeseen suht voimakkaasti. Parhaimmillaan oma aika on hyvin maadoittavaa, sisältä käsin lataavaa, kaunista aikaa. Näiden kolmen kohdan lisäksi olen saanut selityksiä ja ymmärrystä moneen muuhunkin teemaan.
Eevi Minkkinen
Erityisherkän elämää -verkkokurssi alkaa 28.2!
Tutustu ja ilmoittaudu mukaan täältä: http://www.verkkovalmennukset.fi/ehee?ref=eevi Tuula, toinen kurssin vetäjistä on koonnut tiedollisemman kirjoituksen aiheesta, sen voi lukea täältä: http://hidastaelamaa.fi/2016/02/oletko-erityisherkka-erityisherkka-herkkahipiainen-normaali/
---
Eevi Minkkinen on itsetuntemusohjaaja ja holistinen personal trainer. Eevin tausta on alun perin perinteisen terveydenhuollon parissa. Oma uupumus, loppuunpalaminen ja jatkuva riittämättömyyden tunne saivat etsimään ja tutkimaan ihmisyyttä pintaa syvemmältä. Tänä päivänä Eeville on tärkeää yhdistää sekä psykologista että henkistä lähestymistapaa, jalat maassa. Inhimillisesti ja käytännöllisesti. Henkisyydestäkin voi tulla pakopaikka ja uusi keino suorittaa elämää. Eeville on tärkeää voida työllään välittää ymmärrystä siitä, että meihin jokaiseen mahtuu sekä syvyyttä että keveyttä. Vähän kliseisestikin hän uskoo meidän olevan jokaisen paljon viisaampia kuin itse arjessamme usein muistamme. www.eeviminkkinen.fi
Kuva: Flickr, Who you are is enough by Jennifer
