Kummikynä: Erityisherkkyys ja kipu, osa 1/2
Kipu on osa jokaisen elämää. Tarvitsemme kehon ja mielen kipujärjestelmää, ilman sitä olisimme pulassa, koska loukkaisimme itseämme jatkuvasti saaden aikaa vakaviakin kudosvaurioita.
Kipukokemus tapahtuu aivoissa sen seurauksena, miten aivot ovat tulkinneet kehosta tulleen aistimuksen (mahdollisesta kudosvauriosta), tunnereaktiomme sekä myös ennakko-odotuksemme kivusta. Aivot myös vertailevat saatua informaatiota menneisiin kipukokemuksiin sekä ympäristöstämme tuleviin sosiaalisiin ja kulttuurillisiin tekijöihin ja uskomuksiin. Kipua ei voi objektiivisesti mitata, mutta aivoista on kuvantamisen avulla mahdollista nähdä tiettyjä samoin aktivoituvia alueita kaikilla ihmisillä. Onko kipu, varsinkin pitkittynyt sellainen, erillinen sairaus, näin monet asiantuntijat nykyään ajattelevat.
Akuutti kipu on aina seurausta jonkinasteisesta kudosvauriosta. Akuutti kipu yleensä paranee itsestään muutamassa viikossa, keho osaa parantaa nämä vauriot aivan itse. Pitkittyneessä kivussa kehossa ei välttämättä tarvitse olla minkäänlaista kudosvauriota. Mistä siis pitkittyneessä kivussa on kyse? Nykytietämyksen mukaan krooninen eli pitkittynyt kipu on keskushermoston herkistymistila. Keskushermosto ”ylivirittyy” kaikille edellä mainituille kipukokemuksen osille: kehon kudoksista tuleville impulsseille, tunteille (esim. pelko) ja kipuun liittyville tiedostamattomille ajatuksille. Tämä kaikki tapahtuu niin nopeasti, ettemme tunnista tätä ketjua, kuin vasta itse tietoisuuteemme tulevan kipusignaalin.
Jos keskushermostomme on valmiiksi ylivirittynyt, koemme yhä enemmän kipua ja muodostuu hankala noidankehä, josta on vaikea päästä irti. Usein univaikeudet hankaloittavat kipua lisää – ja joskus itse asiassa kroonistunut kipuilu saattaa käynnistyä pitkittyneiden uniongelmien seurauksena. Ja mikä yleisimmin aiheuttaa uni- ja nukahtamisvaikeuksia? Stressi.
Miten tämä liittyy erityisherkkyyteen? Arvioidaan, että erityisherkät ihmiset olisivat herkempiä keskushermoston herkistymiselle myös kivunsäätelyjärjestelmän osalta. Tätä tukee ainakin oma kokemus työssäni psykofyysisenä fysioterapeuttina. Kun kohtaan kroonista kipua potevia asiakkaita, karkeasti arvioiden ainakin 60% heistä tunnistaa itsensä myös erityisherkiksi.
Kaikenlainen stressiherkkyys lisää alttiutta kokea enemmän pitkittynyttä kipua. Tämän vuoksi kivun hoitosuosituksiakin on onneksi päivitetty yhä enemmän lääkkeettömään hoitoon. Kipulääkkeet jatkuvassa käytössä yleensä vain ”piilottavat” kipua ja kivun perussyytä pois näkyvistä, ja pahimmillaan ne saattavat aiheuttaa itsenäistä, uutta kipua kehoon (esim. särkylääkepäänsärky).
Usein keho ja kipu yrittävät viestiä meille pysähtymisen tarpeesta omassa elämätilanteessamme.
Jos kipu tuntuu pitkittyvän akuutin vaiheen (3-6 viikkoa) jälkeen, olisi syytä heti ottaa huomioon yliherkistymisen mahdollisuus, koska siihen eivät kipulääkkeet ole paras hoitovaihtoehto. Lääkkeettömässä kivunhoidossa mielestäni tärkeintä on oppia kuuntelemaan kehoa ja kunnioittamaan kehosta tulevia viestejä. Näitä viestejä ei ole mahdollista kuulla, mikäli keho on kivun vuoksi turtuneessa ja ylijännittyneessä tilassa, tai omat tunnereaktiot kipua kohtaan ovat niin suuret, että ne estävät kehon ja kivun kuuntelun.
Kaikenlaiset stressinsäätelykeinot ovat tärkeitä: rauhoittava hengitys, eri rentoutusmenetelmät, mindfulness sekä erilaiset liikeharjoitteet kuten lempeä jooga, Feldenkrais ja BBAT (Basic Body Awareness Therapy). EFT eli ns. psykologinen akupunktio (Emotional Freedom Techniques) on myös erittäin helppo keino huolehtia omien stressaavien kipuun liittyvien tunteiden irtipäästämisestä. Lisäksi on olemassa varsinaisia kivunsäätelyharjoituksia, joita on myös helppo opetella itsehoitoon.
Keinoja siis on olemassa. Olen yhdessä kipupsykologi Juha Siiran kanssa halunnut esitellä näitä uusia stressin- ja kivunsäätelykeinoja kirjassamme Kehon viisaat viestit. Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista (Kirjapaja 2016). Kirjassa lähtökohtanamme on ensin tutustua omaan kehoon, jotta osaamme tarkastella kehoamme ei-arvottavasti, kivusta huolimatta. Sen jälkeen on helppo liittää erilaisia kivunsäätelyharjoitteita omaan päivittäiseen käyttöön, tunteidensäätelyä unohtamatta.
Kivun syvempää merkitystä itselle ei ole syytä unohtaa. Usein keho ja kipu yrittävät viestiä meille pysähtymisen tarpeesta omassa elämätilanteessamme. Olemme kenties eläneet aivan liian pitkään stressissä ja erilaisten paineiden alla, ja sen vuoksi kehon sietokyky on alkanut ylittyä ja kipu tulee meille kertomaan tästä ylittymisestä. Kun erityisherkkä oppii kuuntelemaan kivun viestejä, keho kiittää siitä ja alkaa rentoutua aivan itsestään. Kunnioitammehan sen vuoksi kehoa, se tekee joka hetki parhaansa auttaaksemme meitä selviytymään tässä hektisestä maailmassa, jossa elämme <3
”Maailmassa ei ole mitään, mikä ei puhuisi meille.
Jokainen meistä heijastaa jatkuvasti omaa luontoaan, piirteitään ja tiedostamattomia osiaan. Mitä enemmän avaudumme sisäisille aistimuksillemme, sitä enemmän ymmärrämme sisäisyytemme
ja maailmankaikkeuden ääntä.”
- Hazrat Inayat Khan (suom. Karita Palomäki)
Seuraavassa osassa esittelen muutaman helpon harjoituksen stressin- ja kivunsäätelyyn.
Karita Palomäki
Karita Palomäki on psykofyysinen fysioterapeutti, NLP-työnohjaaja ja kouluttaja, itsekin erityisherkkä. Hän on kirjoittanut yhdessä kipupsykologi Juha Siiran kanssa kirjan Kehon viisaat viestit. Vapaaksi kivusta, stressistä ja kuormittavista tunteista. Lisäksi Karita kirjoittaa Terveys ja tunteet –artikkeleita Hidasta elämää –sivustolle. Karitalla on käynnistymässä seuraava Vapauta tunteesi – EFT Tapping –verkkokurssi 19.9.2016 ja uusi stressaajille ja suorittajille räätälöity verkkokurssi 30.10.2016. Näistä saa lisätietoa www.mieliliike.fi –sivustolta. Uutiskirjeen tilaamalla pysyt parhaiten ajan tasalla myös muista tulevista kursseista.
---
Kuva: Flickr, Thorns by Quinn Dombrowski
