top of page

Vieraskynä: Miten pääset irti ylivastuullisuudesta työssäsi ilman, että sinun tarvitsee irtisanoutua

Mikäli pyrimme aina kantamaan vastuun jaetuista tilanteista ja yhteisistä tekemisistä sataprosenttisesti, emme jätä muille tilaa ottaa vastuuta omasta osuudestaan.

Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta on monelle suorittamisen ja pärjäämisen kierteeseen jumiutuneelle herkälle se ydinsyy, miksi olemme jatkuvasti ylikuormittuneita. Kun otamme esimerkiksi työelämässä jatkuvasti liikaa vastuuta muiden tekemisistä, hankkeiden sujumisesta ja yleisestä ilmapiiristä, yritämme kannatella koko työyhteisöä tavalla, joka ei ole meille eikä myöskään toisille hyväksi.

Koska aistimme herkästi miltä muista tuntuu ja mitä he tarvitsevat, vaaranamme on ajautua ainaisen tunnesuodattimen ja pyyteettömän tukijan rooliin. Tässä roolissa herkkyydestämme tulee ylivastuullisuutemme panttivanki. Sen sijaan, että pystyisimme nauttimaan herkkyytemme hienoudesta, alistamme sen tukemaan rooliamme aina pärjäävänä tukipilarina, jolla on hommat hanskassa – sekä omat että muiden.

Sillä, että käytämme herkkyyttämme muiden kannatteluun oman hyvinvointimme kustannuksella, voi olla tuhoisia seurauksia. Se voi johtaa paitsi toistuvaan loppuunpalamiseen, myös omien lahjojemme, visioidemme ja syvimpien toiveidemme hautautumiseen päivittäisen selviytymistaistelun alle. Jotain olennaista itsestä ja omasta potentiaalista jää käyttämättä, koska se laitetaan vuodesta toiseen sivuun odottamaan “parempaa“ hetkeä.

Peli on kuitenkin kaukana menetetystä, sillä kun tilanteen tiedostaa, sitä voi myös muuttaa. Rohkeutta ja sitoutumista omaan itseesi se toki vaatii.

Kaltaisillasi herkillä, empaattisilla ja intuitiivisilla ihmisillä on kuitenkin paljon enemmän voimavaroja kuin he tajuavatkaan. Sen lisäksi, että he ovat energeettisesti vahvoja (miten he muuten voisivat vuodesta toiseen kannatella työyhteisössä yhtä sun toista henkilöä ja tukea heitä jaksamaan päivästä toiseen samalla, kun tekevät omat työnsä?), heillä on myös luontaista, herkkyyteen liittyvää kyvykkyyttä ohjata energiaansa hyvin keskittyneesti ja rakentavasti, kunhan he vain tulevat siitä tietoisiksi.

Näiden viiden kohdan avulla voit ottaa oman energiasi tietoisemmin käyttöösi ja aloittaa jatkuvan ylikuormittumisen kierteen höllentämistä työssäsi ja elämässäsi.

1. Kannattelijan roolin tiedostaminen

Jotta muutoksessa pääsee alkuun, on tarkasteltava rehellisesti, mutta

armollisesti omaa rooliaan työyhteisössä. Taipumuksesi vetää henkinen vastuu työpaikan tapahtumista yli juontaa mitä todennäköisimmin lapsuudestasi.

Herkkänä ja intuitiivisena lapsena olet aistinut perheyhteisössäsi kuplineet, padotut tunne-energiat. Kun lapsi kasvaa ympäristössä, jossa vaikeat asiat lakaistaan maton alle, hän kokee jatkuvaa epävarmuutta, uhkaa ja turvattomuutta. Saadakseen itselleen turvallisemman olon, herkkä lapsi alkaa kantaa vastuuta perheen henkisestä ilmapiiristä, sen harmoniasta ja sujuvuudesta, vaikka se ei todellakaan kuulu hänen vastuulleen. Hän alkaa käyttää herkkyyttään jatkuvaan muiden tunteiden ja tarpeiden aistimiseen ja oman käytöksensä muokkaamiseen niihin sopivaksi, jotta rauha säilyisi ja asiat sujuisivat.

Tämä rooli on pitemmän päälle voimia syövä ja uuvuttava missä ympäristössä tahansa. Kun sen siirtää nykypäivän hektiseen ja usein ihmisten väliseen politikointiin ja henkiseen kaupankäyntiin keskittyvään työkulttuuriin, se vie mehut viimeistä pisaraa myöten. Itse olen elänyt roolin läpi työelämässä useasti ennen kuin olen rohjennut rimpuilla vapaaksi sen otteesta. Se on pelottavaa, mutta jos haluaa voida pysyvästi paremmin, irtipäästäminen on ainoa vaihtoehto.

2. Menestyksen mittareiden uudistaminen

Toisena meidän on myönnettävä itsellemme, että suorittamiseen suuntautunut työelämä ei vielä riittävästi tue herkkyyttämme ja sen hyödyntämistä voimavarana niin, että voisimme myös itse hyvin.

Herkkinä ihmisinä prosessoimme ympäriltä tulevaa tietoa moniulotteisemmin kuin moni muu. Jatkuva kiire – tai paine olla kiireinen -, ulkoisten ärsykkeiden tulva ja palautumiseen tarkoitetun ajan riittämättömyys rasittavat meitä paljon. Yleiset menestymisen, tehokkuuden, tärkeyden ja oman arvon mittarit, kuten pitkät työpäivät, palaveriputket ja väsymätön verkostoituminen ovat äärimmäisen kuluttavia. Toimimme osana systeemiä ja saatamme näyttää ulkoisesti menestyneiltä, mutta meistä ei tunnu siltä.

Sen lisäksi, että päästämme irti ylivastuullisen kannattelijan roolista, meidän tarvitsee miettiä uusiksi, mitä menestys itse kullekin meistä tarkoittaa, vaikka se poikkeaisi paljonkin siitä, miten suurin osa muista asiaa katsoo.

Minulle keskeinen menestyksen mittari nykyisellään on se, että uskallan olla enenevissä määrin kaikkea sitä, mitä olen, anteeksipyytelemättä ja vaikka miten pelottaisi. Se, että todellakin syvästi tunnen enkä vain ajattele näin, on vaatinut monta valintaa, joissa olen toiminut itseni vastaisesti ja niiden seurauksena, tilan tekemistä oman totuuteni tutkimiselle ja herkkyyteni sallimiselle päivittäisessä arjessani.

Mitä enemmän olen uskaltanut määritellä sisältäni käsin sen, mitä menestys minulle merkitsee, sitä mukaa myös ammatilliset suhteeni ja työn tekemisen tapani ovat uudistuneet minulle sopivammiksi ja voimia tuovien, ei vain vievien, tuntuisiksi.

3. Omasta palautumisesta huolehtiminen

Jotta uusi voi syntyä ja muotoutua päivittäiseen elämäämme, sille on tehtävä tilaa. Käytännössä tilan raivaaminen onnistuu sen kautta, että antaa omalle palautumiselle entistä enemmän arvoa ja huomiota.

Palautumisessa on kyse omasta energiataloudesta huolehtimisesta. Kun taipumuksenamme on lähestyä ihmisiä ja tilanteita pääosin antamisen näkökulmasta, energiavarastomme hupenevat helposti. Siksi on tärkeää, että olemme tietoisia siitä, miten voimme auttaa niitä täyttymään.

Koska moni meistä on vetänyt toisten kannattelun ja murheissa myötäelämisen jo pitkään yli, oman palautumisemme priorisoiminen ohi muun tekemisen on joksikin aikaa ehdottoman tärkeää, mikäli ylikuormittumisen kierteen haluaa katkaista. Itselleni parasta palautumista tällä hetkellä on hiljainen paikallaan oleminen, johon voin liittää meditaatiota ja visualisointia, mutta johon ei liity mitään fyysistä rasitusta.

Koska liikun paljon tanssiharrastukseni takia ja työskentelen asiakkaiden kanssa, kuormitun säännöllisesti sekä fyysisesti että energeettisesti. Jos en anna rauhallista, liikkumatonta aikaa itselleni päivittäin minimissään tunnin, mieluiten kaksi, joudun pian ottamaan siihen kokonaisen päivän kuitatakseni kertyneen kuorman. Otan tuon päivittäisen ajan usein kotitöistä. Ihan sama, jos kämpässäni ei ole imuroitu ihan hetkeen, jos voin sen ansiosta paremmin.

4. Oman viisautesi kuunteleminen

Kun annamme huomiota säännölliselle energiavarantojemme uudistamiselle, raivaamme päivittäiseen elämäämme lisää tilaa myös syvemmille toiveillemme ja haaveillemme nousta pintaan. Näin herkkyyteemme liittyvillä lahjoilla ja vahvuuksilla on mahdollisuus voimistua.

Kuuntele, mitä sisältäsi nousee liittyen työhösi, miten haluaisit työskennellä, mitä tehtäviä haluaisit kokeilla, mitä jättää pois kokonaan, mitä osaamistasi haluaisit vahvistaa ja miten haluaisit työpäiväsi ja -viikkosi kulkevan. Mitä sinussa nousee – ei päästäsi, vaan alempaa, sydämestäsi –, kun annat itsellesi mahdollisuuden tutkia asiaa? Minkälaisissa tilanteissa ja ympäristössä näet itsesi? Miltä sinusta tuntuu kehossasi, kun olet tuossa tilanteessa?

Visioi hetki ja toinenkin ilman ajatusta siitä, että ei tämä kuitenkaan onnistu. Luota intuitioosi ja anna sen tuoda esiin kaikki se, mikä haluaa nousta näkyväksi. Kiinnitä huomiosi siihen. Jotkut asioista saattavat tuntua liian pieniltä, itsestäänselviltä tai täysin utopistisilta. Valitse ne, jotka tuntuvat nyt sinulle sopivimmilta, sytyttävät sinut ja tuovat eniten iloa. Toista säännöllisesti. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se, mihin päätät huomiotasi ja energiaasi keskittää, alkaa kasvaa vaikka väkisin.

5. Tekemisen kautta ymmärtäminen

Viides ja viimeinen askel on ainakin itselleni se, joka on vaatinut eniten rohkeutta: sen kertominen muille, että tätä minä tarvitsen ja näin minä haluan toimia. Ja toimiminen sen mukaan.

Se, että ehdotat uusia, herkkyyttäsi, lahjojasi ja voimavarojasi tukevia toimintatapoja ei saata herättää esimiehessäsi myönteistä reaktiota ja hän saattaa jopa sivuuttaa sen kokonaan. Hän ja kaikki muutkin työpaikallasi ovat osa sitä samaa systeemiä, joka uuvuttaa sinuakin. Moni heistä saattaa olla liian kyynistynyt, jämähtänyt tai peloissaan tukeakseen sinua nyt, kun vuorostasi käännyt heidän puoleensa ja pyydät apua. Mikäli näin käy, älä lannistu.

Olet päässyt jo tilanteeseen, jossa olet itse sisälläsi tunnistanut jotain, mitä sinä tarvitset voidaksesi paremmin. Valitse ensin vain yksi asia, joka koet keskeiseksi siinä, että alat päästä irti jatkuvasta ylikuormituksesta työpäiväsi aikana ja jonka voit toteuttaa ilman, että saat potkut. Onko se yksi palaveriton päivä viikossa? Tai kymmenen minuutin hiljainen tauko tunnin välein? Mikäli se on tarpeen, kerro pomollesi, että kokeilet valitsemaasi käytäntöä kuukauden ajan ja ala tehdä sitä johdonmukaisesti. Vain näin saat selville nähdä, pystyykö nykyinen työpaikkasi alkuunkaan sopeutumaan sinun tarpeisiisi.

Työyhteisöstäsi voi löytyä yllättäviä voimavaroja ja muutos omassa toiminnassasi saattaa olla juuri se katalyytti, josta käynnistyy suurempi aalto. Ilman kokeilemista et voi tietää ihan varmasti. Työpaikalla pätee pohjimmiltaan sama kuin muissakin ihmissuhteissa. Emme voi antaa toiselle mahdollisuutta kasvaa ja laajentua kanssamme, jos emme itse muuta ajatteluamme ja toimintaamme ja viesti siitä avoimesti. Loppu on sitten heidän omalla vastuullaan.

Mikäli työyhteisösi ei pysty yhtään laajenemaan sinun mukanasi, voi työpaikan vaihtaminen jollain aikavälillä tulla ajankohtaiseksi. Mikäli näin käy, tiedät nyt paremmin, mitä työpaikaltasi tarvitset ja voit hakeutua semmoiseen organisaatioon, jossa myös sinun hyvinvoinnillasi on mahdollisuudet toteutua.

Vaikka se voikin tuntua ensiajattelulla vaikealta, näen, että erityisherkillä on, monien muiden asioiden lisäksi, mahdollisuudet muokata työelämää ja yhdessä tekemisen kulttuuria eteenpäin erilaisia tarpeita ja toimintatapoja huomioivampaan suuntaan. Se tapahtuu sen kautta, että teet asioita ja elät tavoilla, jotka ovat linjassa herkkyytesi ja oman syvimmän sisimpäsi kanssa ja tuntuvat sinusta omilta. Se on parasta rohkaisua toisillekin tehdä samoin ja voida paremmin omassa työssään ja elämässään.

Marika on henkisen kasvun valmentaja, yrittäjä ja kirjoittaja, joka auttaa herkkiä, erityisherkkiä ja herkkyydestään kiinnostuneita tiedostamaan ja päästämään irti rajoittavista toimintamalleista, jotka pitävät heitä jumissa jatkuvassa uupumisen ja selviämisen kierteessä.

Marikan valmennuksissa keskitytään astumaan vahvemmin omaan voimaan ja ottamaan herkkyyteen liittyviä kykyjä käyttöön entistä tietoisemmin. Lisätietoja löydät täältä: http://herkkajavahva.fi

---

Kuvat: Shutterstock

Etsi asiasanoilla
Uusimmat
bottom of page