Toinen kansainvälinen herkkyystutkimuksen konferenssi 22.4.2024 - koonti esityksistä

The Second International Conference on Sensitivity Research by Andy Mort, 1.6.2024 (käännetty ja julkaistu Andyn luvalla)

(Lue alkuperäinen artikkeli täältä: https://the-haven.co/high-sensitivity-research-2024/

Sivulta löytyy myös linkit The Gentle Rebel podcastin -jaksoon sekä videoon YouTubessa)

Kun juna saapui kello 13:26, tiesin, että tekisi tiukkaa ehtiä konferenssin alkuun kello 14:00. Lisäksi satoi kaatamalla. Kaiken kaikkiaan kolmenkymmenen minuutin kävely kotiin ei kuulostanut houkuttelevalta. Päätin sen sijaan mennä kulman taakse kahvilaan ja katsoa siellä suorana lähetetyn kansainvälisen herkkyystutkimuksen konferenssin. Tapahtuman järjestivät Michael Pluess, Francesca Lionetti ja Corina Greven Surrey-yliopiston kautta keskiviikkona 22. toukokuuta 2024.

Tieteellisten esitysten seuraaminen ei ole minulle helppoa parhaimmissakaan olosuhteissa. Tarvitsen monta banaania keskittymiseni ylläpitämiseksi, ja silloinkin mieleni harhailee ja kompuroi. Vilkkaassa kahvilassa ihmisten tarkkailua rakastavana voin sanoa, että olen iloinen että konferenssi tallennettiin!

Jos todella haluat ymmärtää jotain, paras tapa on yrittää selittää se jollekin toiselle. (Douglas Adams)

Haluan ymmärtää tämän asian, joten lähden matkaan, joka tällä hetkellä tuntuu mahdottomalta haasteelta... Yritän punoa yhteen sen, mitä ymmärsin tutkimuksista, ja selittää sen parhaani mukaan. Teen tämän nöyränä ja kutsun pätevämpiä henkilöitä selventämään, kumoamaan ja korjaamaan käsityksiäni.

Ei selviä rajauksia tai leikkauksia - No Cut-Offs!

Ennen kuin menen konferenssin sisältöön, haluan mainita lauseen, jota käytettiin päivän päätteeksi...

"Ei rajauksia (”no cut-offs”)” oli paneelin yhteinen sopimus.

Alkuperäisestä oletuksestani huolimatta tämä ei ollut muotivinkki. He eivät yrittäneet estää osallistujia muokkaamasta vanhoja farkkuja shortseiksi kesää varten.

Sen sijaan ”No Cut-Offs” viittasi siihen, kuinka mittaamme ja puhumme yksilöiden herkkyydestä. Koska herkkyys piirteenä on monitahoinen ja herkkyys ominaisuutena esiintyy janalla, on vaikeaa määritellä ja nimetä selvää käännekohtaa, jolloin henkilö on määriteltävissä erityisherkäksi (HSP). Joten kun viittaan erityisherkkään (HSP) tässä tekstisssä, se on kuvaus henkilöistä, jotka saavat korkeampia pisteitä herkkyysasteikoilla, en kategorisena identiteettinä.

Konferenssissa kuulimme tutkijoita, jotka ovat rakentaneet oman tutkimuksensa olemassa olevalle tiedolle, ymmärtääkseen paremmin erityisherkkyyden luonnetta, tarkoitusta ja ominaisuuksia. Tutkimukset tutkivat  aistitiedon käsittelyn herkkyyttä (Sensory Processing Sensitivity, SPS) eri yhteyksissä ja erilaisissa ympäristö- ja kulttuuriolosuhteissa. Ne esittelivät myös uusia asteikkoja erilaisten herkkyyteen liittyvien tekijöiden havainnointiin, mittaamiseen ja arviointiin.

Olen itse henkilökohtaisesti kiinnostunut siitä, kuinka tutkimus voi auttaa meitä suunnittelemaan, luomaan ja ylläpitämään suotuisia tiloja ja rutiineja herkemmille ihmisille sekä tukemaan erityisherkkien kanssa työskenteleviä käytännönläheisemmällä ymmärryksellä kyseisestä piirteestä. Haluan myös tutkia, miten voimme vaalia ja vahvistaa herkkyyden ääntä osana yhteistä selviytymisstrategiaamme.

Aloitetaan

Kuten kävi ilmi, olisin ehtinyt kotiin ja keittää teetä ennen konferenssia sen kauniisti kaoottisen alun vuoksi. Eikö teknologia olekin ihanaa! Liityimme Teams-kokoukseen ja katsoimme, kuinka Art Aron yritti tuloksetta saada äänet toimimaan. Olen varma, että jokainen ryhmässä koki hämmentyneen paniikin aiheuttaman empatia-aallon. Michael Pluess pysyi rauhallisena (ainakin ulkoisesti, vaikka varmasti koki stressiä pinnan alla) ja kutsui yli 200 osallistujaa siirtymään Zoomiin. Hän on yksi niistä ihmisistä, jotka luonnostaan antavat tunteen, että olet turvallisissa käsissä.

30 vuotta herkkyystutkimusta ja -yhteistyötä

Kun tekniikka suostui yhteistyöhön, Art ja Elaine Aron aloittivat konferenssin mainitsemalla joitakin yhteistyökumppaneitaan kolmenkymmenen vuoden ajalta, erityisesti herkkän aurinkoahvenen (Pumpkinseed Sunfish). Yllättävää!

He esittelivät muutamia suosikkitutkimuksiaan herkkyyden alalta vuosien varrelta, mukaan lukien tutkimuksen, joka osoitti, miten erityisherkät ihmiset ovat luonnostaan vähemmän alttiita kulttuurisille vinoumille ärsykkeiden havaintoherkkyyttä mitattaessa. Se, arvostaako henkilön kulttuuri enemmän yksilöä vai yhteisöä, vaikuttaa siihen, MITEN yksilöt käsittelevät ja havainnoivat tietoa. Ilmeni, että syvemmän käsittelyn (deep processing) ansiosta HSP voivat havaita ideoita, ihmisiä ja tilanteita objektiivisemmin kuin vähemmän herkät yksilöt. Elaine korosti, että vaikka ympäristöolosuhteet hyvässä ja pahassa vaikuttavat herkkään hermostoon enemmän, erityisherkkien ihmisten havainnot ovat luonnostaan vähemmän alttiita kulttuuristen arvojen ja uskomuksien vaikutuksille.

Tämä kiinnostaa minua, koska se puhuu herkkyyden arvosta kollektiivisessa kontekstissa. Voisiko se myös tarkoittaa, että erityisherkät ovat vähemmän taipuvaisia lauma-ajatteluun ja todennäköisemmin hiljaisesti kyseenalaistavat lauma-ajattelun oletuksia? Olisi mielenkiintoista tietää mahdollisista tutkimuksista, jotka seuraavat tätä ajatusta ja selvittää, onko tällainen yhteys olemassa.

Aronit kävivät läpi muutamia tutkimusotsikoita antaakseen meille maistiaisia viimeaikaisesta tutkimustyöstä. On todettu erityisherkkien osoittavan suurempaa emotionaalista reaktiivisuutta positiivisiin ja negatiivisiin kuviin ja he pystyvät havaitsemaan muiden ihmisten tunteita helpommin. Erityisherkät ihmiset ovat yhtä todennäköisesti elämyshakuisia kuin muu väestö. On myös huomattu yhteys SPS-piirteen ja lääkeherkkyyden (herkkyys lääkkeille) välillä.

Edelleen jatkuva hämmennys erityisherkkyyden ympärillä

Elaine käsitteli myös parhaillaan tarkastettavana olevaa tutkimusta, joka tutkii erityisherkkyys-piirteeseen liittyvän hämmennyksen syitä. Tämä on merkittävää, koska se tarjoaa mahdollisuuden arvioida uudelleen ja tarkistaa monia oletuksia, jotka ovat vuosien varrella juurtuneet keskusteluihin.

Yksi syistä, miksi piirre joskus saa kritiikkiä, on verkossa levitetty ’populaarikulttuurinen’ tieto, joka usein esittää epätäydellisen tai jopa virheellisen kuvan siitä, mitä tiedämme todeksi. Elaine kuitenkin huomautti myös tuntuvasta siirtymästä kohti todisteiden hyväksymistä ja ymmärtämistä, mikä vahvistaa erityisherkkyyden asemaa normaalina, luontaisena piirteenä eikä pelkästään suosittujen itsehoitokirjojen aiheena.

Muita mahdollisia hämmennyksen syitä ovat väärinkäsitykset ekstroversiosta ja elämyshakuisuudesta, jotka molemmat ovat yleisiä erityisherkillä. Lisäksi useimmat tyypilliset HSPt ovat vähemmän näkyviä, koska he elävät elämäänsä tajuamatta olevansa erittäin herkkiä. Lisäksi, vaikka puolet erityisherkistä on miehiä, he ovat vähemmän näkyviä luontaisine piirteineen, joko omasta valinnastaan tai tietoisuuden puutteen vuoksi.

On myös vaikeuksia havaita piirteen ytimessä olevaa syvällistä käsittelyä. On esimerkiksi vaikea huomata ihmisiä (ja itseämme) pysähtymässä havainnoimaan ennen toimimista. Alkuperäinen HSP-asteikko ei ota huomioon joitain tärkeitä ominaisuuksia ja aliarvioi (aisti)tiedon käsittelyn syvyyden merkityksen. HSPt myös eroavat toisistaan erilaisten herkkyyksien osalta positiivisten ja negatiivisten ympäristövaikutusten vuoksi, mikä hämmentää odotuksiamme siitä, miltä erittäin herkän ihmisen pitäisi kuulostaa, näyttää ja toimia.

Erittäin herkät lapset koulukontekstissa

Jenni Kähkönen Queen Mary University of Londonista aloitti tutkimuksellaan erityisherkästä lapsista. Tämä tutkimus keskittyi opettajien raportoimaan herkkyyteen, joka kerättiin uudella ’Erityisherkkä lapsi koulussa’ -asteikolla.

Ydinherkkyys Highly Sensitive Child in School -asteikolla:

Lapsi

• huomaa helposti, mitä muut tuntevat

• pohtii syvällisesti asioita

• on hyvin herkkä epäoikeudenmukaisuudelle

• häiriintyy helposti, kun muut lapset riitelevät

• vaikuttaa tuntevan asiat syvästi

• yrittää kovasti välttää virheitä tai unohtamista

Nämä olivat yhdenmukaisia tekijöitä sekä Sveitsin että Britannian lasten keskuudessa ja ne tunnistettiin yhtä lailla tytöillä ja pojilla.

Yhteys ylivirittymisen ja ydinherkkyyden (Overstimulation and Core Sensitivity) asteikoiden välillä havaittiin Britanniassa mutta ei Sveitsissä.

Ylivirittyminen ilmenee:

• lapsen on vaikea keskittyä äänekkäissä ja kaoottisissa tilanteissa

• tarvitsee hiljaista aikaa jännittävän aktiviteetin jälkeen

• tuntee helposti ylikuormittumista paineen alla

Jos kouluympäristö on erittäin hyvä, lapsi saattaa olla oireilematta ylivirittyneesti. Tämä saattaa viitata siihen, että ympäristö on luonteeltaan rauhoittava lapselle. Tai se voisi tarkoittaa, että lapsi odottaa ensin tuntevansa olonsa turvalliseksi ennen ylivirittyneeseen käyttäytymiseen liittyvien oireiden näyttämistä, eli vasta kun he palaavat kotiin päivän päätteeksi.

Kahden koulun välillä oli useita muitakin eroja. Sveitsin tutkimuksessa opettajien ilmoittama herkkyys ennusti korkeampaa sosiaalisten taitojen osaamista ja arvosanoja. Näin ei ollut Britanniassa, jossa herkkyyden ja korkeamman sosiaalisen osaamisen tai arvosanojen välillä ei ollut korrelaatiota.

Britanniassa herkillä lapsilla oli merkkejä huolestumisesta (worry), toisin kuin Sveitsissä, missä tällaisia sisäänpäin suuntautuvia oireita ei tunnistettu.

Korkeampi herkkyys ennusti vähempiä ulkoisia oireita (huomio-, hyperaktiivisuus- ja käytösongelmat) molemmissa maissa.

Ympäristöolosuhteet ja aistiherkkyys

Tutkimus tukee käsitystä siitä, että herkemmät lapset voivat hyötyä rauhallisemmasta työskentelyympäristöstä ja hiljaisesta ajasta latautuakseen jännittävien aktiviteettien jälkeen. Opettajien tulisi olla tietoisia siitä, että sosiaaliset tai aikapaineiset tehtävät voivat vaikuttaa herkempiin lapsiin, mutta herkät lapset voivat kukoistaa, kun olosuhteet ovat suotuisat. Kannattaa ottaa huomioon luokkakoon ja luokkahuoneen suunnittelun vaikutukset, jotta myös herkemmät lapset voivat menestyä.

Korkea aistitiedon käsittelyn herkkyys: Siunaus vai haaste?

Veronique de Gucht Leidenin yliopistosta tutkii voiko korkeaa herkkyyttä pitää siunauksena vai haasteena ja kertoi huomioita koskien herkkyyttä, lahjakkuutta ja joustavuutta.

Aistitiedon käsittelyn herkkyys, 6 mittausaluetta

Veronique esitteli uuden Aistiherkkyyden Kyselylomakkeen (SPSQ) , päivitetyn työkalun herkkyyden piirteiden ymmärtämiseen ja mittaamiseen. Kyselylomake kattaa kuusi herkkyyden luokkaa ja tarjoaa hienovaraisemman ja kattavamman lähestymistavan herkkyyden tutkimukseen.

Herkkyyden negatiivinen ulottuvuus:

- aistiepämukavuus (sensory discomfort)

- emotionaalinen ja fysiologinen reaktiivisuus

Tutkimus havaitsi, että ne, jotka saavat korkeampia pisteitä näillä kahdella negatiivisen ulottuvuuden mittausalueella, kokevat todennäköisemmin fyysisiä tai psyykkisiä oireita kuten väsymystä, fyysisiä vaivoja, masennusta ja ahdistusta.

Herkkyyden positiivinen ulottuvuus:

- aistiherkkyys (sensory sensitivity)

- aistimukavuus (sensory comfort)

- sosio-affektiivinen herkkyys

- esteettinen herkkyys

Yllämainittujen fyysisten ja psyykkisten oireiden ja korkeamman pistemäärän välillä positiivisella ulottuvuudella oli paljon heikompi yhteys.

Kahden eri herkkyyden ulottuvuuden käyttö tuntuu hyödylliseltä askeleelta eteenpäin. Sen avulla voimme paremmin ymmärtää erilaisten herkkyyden mittausalueiden vaikutusta eri konteksteissa.

Lahjakkuus ja erityisherkkyys

Veronique jakoi tutkimuksen, jossa tarkasteltiin lahjakkuuden ja SPS:n välistä yhteyttä. Se osoitti, että lahjakkaat yksilöt saivat alhaisempia pisteitä negatiivisten ulottuvuuksien asteikoilla kuin muu väestö. Positiivisen ulottuvuuden asteikoilla ei ollut todellista eroa. Tuloksissa ei ole viittauksia siihen, että aistitiedon prosessoinnin herkkyys tekisi yksilöstä todennäköisemmin lahjakkaan tai että lahjakkailla ihmisillä olisi todennäköisemmin SPS-piirre.

Seurantatutkimuksessa selvitettiin vähentääkö resilienssi korkean herkkyyden haittavaikutuksia. Se osoitti, että korkeammat pisteet herkkyyden negatiivisille ulottuvuuksille korreloivat alhaisemman resilienssin ja suurempien oireiden kanssa. Korkeammat pisteet positiivisten ulottuvuuksien asteikoilla korreloivat suuremman resilienssin ja heikompien oireiden kanssa.

Tämä viittaa siihen, että resilienssillä on potentiaalia lievittää SPS:n negatiivista vaikutusta yksilöön. Tämä on olennaista ammattilaisille heidän suunnitellessaan työskentelyä herkkien ihmisten kanssa.

Interventiot (terapia, valmennus, koulutus jne.) voivat auttaa erityisherkkiä selviytymään herkkyyden negatiivisista puolista (sensorinen epämukavuus ja emotionaalinen ja fysiologinen reaktiivisuus). Mutta tuki voi myös tehostaa herkkyyden positiivisia puolia. Tämä voi auttaa yksilöä sopeutumaan ympäristöönsä ja menestymään omilla ehdoillaan.

Ympäristöherkkyyden genetiikka ja sen yhteys mielenterveyteen ja hyvinvointiin

Kolmannen esityksen piti tohtori Elham Assary (King's College London). Hänen tutkimuksensa käsitteli sitä, miten suuri herkkyys liittyy henkiseen hyvinvointiin ja korreloivatko geneettiset tai ympäristötekijät voimakkaampien masennus-, ahdistus- ja autististen piirteiden kanssa erityisherkillä ihmisillä.

Tutkimus mittasi subjektiivista hyvinvointia käyttäen kyselylomakkeita ja itseraportointia luomaan kattavan kuvan henkilökohtaisen hyvinvoinnin kokemuksesta. Se osoitti, että herkemmät yksilöt raportoivat tuntevansa vähemmän toiveikkuutta, vähemmän optimismia ja vähemmän onnellisuutta (subjektiivinen hyvinvointi). Ei ollut merkittävää eroa uteliaisuudessa, kiitollisuudessa, kunnianhimossa ja sisussa (psykologinen hyvinvointi).

Tämä viittaa siihen, että vaikka erityisherkät voivat kokea psykologista hyvinvointia, he saattavat silti TUNTEA olevansa tyytymättömiä tai onnettomia elämäänsä.

Yhteys esteettisen herkkyyden ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä

Tulokset korostivat mielenkiintoista yhteyttä korkean esteettisen herkkyyden ja lisääntyneen psykologisen hyvinvoinnin välillä. Esteettinen herkkyys viittaa kykyyn havaita ja arvostaa kauneutta aistien kautta, kuten syvästi liikuttua taiteesta, musiikista, luonnosta, mauista ja tuoksuista.

Voisimme yhdistää tulokset aiempien tutkimusten kanssa ja pohtia, voisiko suhteemme taiteeseen ja kauneuteen auttaa rakentamaan resilienssiä ja lievittämään herkkyyden haitallisia vaikutuksia. Olisi mielenkiintoista tutkia, voisimmeko ja miten voisimme syventää esteettistä herkkyyttämme lisätäksemme psyykkistä hyvinvointiamme.

Kaksostutkimus paljasti myös, että herkkyys ja mielenterveysvaikutukset ovat pääasiassa yhteisten geneettisten tekijöiden vaikutuksen alaisia eikä niinkään ympäristötekijöiden. Tämä tarkoittaa sitä, että samat geneettiset piirteet, jotka johtavat korkeaan herkkyyteen, altistavat yksilöt masennukselle, ahdistukselle ja autistisille piirteille. Kuitenkin, vaikka korrelaatio on olemassa, mikään ei viittaa siihen, että olisi olemassa syy-seuraussuhde.

Tohtori Assary ehdotti, että herkkyyden geneettisen perustan parempi ymmärtäminen voisi auttaa tunnistamaan alttiutta ahdistukselle, masennukselle ja autistisille piirteille, mahdollistaen kohdennetumpia interventioita. Voimme myös miettiä, mikä on subjektiivisen hyvinvoinnin negatiivisen arvioinnin perusta (tuntea vähemmän onnellisuutta, tyytyväisyyttä, toivoa jne.) ja voimmeko muuttaa sitä tarinaa ajan mittaan.

Herkkyys ja ylikuormittuminen tai ylivireytyminen* (overstimulation)

* en ole varma kumpi termi olisi tässä oikea suomennos

Luulen, että tässä vaiheessa esityksissä oli lyhyt tauko. Mutta sen täytyi olla todella lyhyt, koska seuraava osuus oli jo alkanut, kun palasin (WC:stä) tilaamasta lisää banaaneja.

Tässä vaiheessa saimme kuulla kolme pikapuheenvuoroa. Ensimmäisen piti tohtori Sofie Weyn. Hän tarkasteli erityisherkkien ylikuormittumista ja kuinka se vaihtelee päivän aikana ja eri yhteyksissä.

Päiväkirjatutkimuksessa osallistujat arvioivat ja kirjasivat ylikuormittumisen tasoa, ympäristöä, mielialoja, väsymystä ja ärsykkeiden miellyttävyyttä ympäristössä (äänet, näkymät, hajut, maistuvat, kosketukset) koko päivän ajan.

Sofie havaitsi, että ylikuormittuminen vaihteli päivän aikana kaikilla riippumatta herkkyydestä, ja oli korkeimmillaan klo 17-18 välillä. Ylikuormittuneisuus väheni myöhemmin illalla. Yleisissä tiloissa kuormittuneisuus lisääntyi kautta linjan, erityisesti kun samalla muista ihmisistä, negatiivisista mielialoista ja väsymyksestä raportoitiin. Yliluormittuneisuus lisääntyi myös epämiellyttävien äänien, valojen, hajujen, makujen ja kosketusten raportoimisen yhteydessä.

Ylikuormittuminen oli merkittävästi korkeampi erittäin herkillä yksilöillä silloin kun heidän väsymystasonsa nousi. Kuitenkin ylikuormittuminen väheni, kun he raportoivat suuremmasta miellyttävien äänien, visuaalisten ärsykkeiden ja positiivisten mielialojen tasosta. Tämä muutos oli paljon yleisempi herkemmillä kuin vähemmän herkillä yksilöillä, mikä on sopusoinnussa teorian kanssa, jonka mukaan ympäristön positiiviset ja negatiiviset ärsykkeet vaikuttavat merkittävän paljon erityisherkkiin henkilöihin.

Nämä havainnot korostavat tarvetta tietoisuuteen ylikuormituksen vaihteluista, ja työskentelyyn vaihteluiden kanssa sen sijaan, että taisteltaisiin niitä vastaan: keskittyminen levon ja unen laatuun väsymyksen lievittämiseksi, miellyttävien kuulo- ja näköärsykkeitä lisääminen musiikin ja tunnelmavalaistuksen avulla ympäristöissä, joita voimme niitä hallita, ja melua vaimentavien kuulokkeiden, himmeän valaistuksen tai tummennettujen lasien avulla olosuhteissa, joita emme voi muuttaa.

Tarkkaavaisuus ja herkkyys

Robert Marhenke Innsbruckin yliopistosta piti toisen pikapuheen tarkkaavaisuudesta ja herkkyydestä (Attentional Capture and Sensitivity). Hän esitteli käsitteen selektiivisestä tarkkaavaisuudesta, jonka on oletettu olevan vähäisempää erittäin herkillä ihmisillä. Miksi? Koska, kuten tiedämme, erityisherkät ihmiset prosessoivat tietoa syvällisemmin, ovat tietoisempia hienovaraisista ärsykkeistä, ylikuormittuvat ja häiriintyvät helpommin ylimääräisistä ärsykkeistä ja heillä on alhaisempi kyky suodattaa pois epärelevanttia tietoa.

Hän tutki tätä kahden huomion kiinnittymisen teorian kautta: Alhaalta ylös -teoria, jossa huomiomme kiinnitetään ärsykkeeseen sen ominaisuuksien perusteella (esim. kirkkaat värit tai erottuvat ominaisuudet), ja Ylhäältä alas -teoria, jossa huomiomme suunnataan ennalta määrättyjen aikomusten, tavoitteiden tai tiedon perusteella (esim. jotain, mitä tiedämme haluavamme löytää).

Tutkimus osoitti, että korkean SPS-arvon omaavat yksilöt eivät häiriintyneet enemmän huomiota herättävistä elementeistä Alhaalta ylös -kokeessa. Tulokset Ylhäältä alas -kokeesta osoittivat, että erittäin herkät yksilöt olivat vähemmän puolueellisia omista aikomuksistaan ja tavoitteistaan johtuen, joten he olivat itse asiassa parempia sivuuttamaan häiriötekijöitä, vaikka ne olisivatkin sen suuntaisia kuin mitä he olivat etsimässä.

Saattaa olla yllättävää, että erityisherkkien ihmisten tarkkaavaisuus ei häiriinny muita enempää ympäristön ärsykkeistä. Kuitenkin tämä on linjassa Elaine ja Art Aronin mainitseman tutkimuksen kanssa, joka osoittaa kulttuuristen vaikutusten havaintoihin herkillä yksilöillä. Joten vaikka ympäristö vaikuttaa erityisherkkiin ihmisiin enemmän, tämä ei estä heitä prosessoimasta ja havaitsemasta sitä suuremmalla objektiivisella erottelukyvyllä. Mielenkiintoista!

Herkkyyden ja lapsuuden perhekonfliktien vaikutukset objektiiviseen stressireaktioon

Sophia Bibb, ensimmäisen vuoden tohtoriopiskelija Ohio State Universityssa, jakoi tutkimuksensa herkkyyden ja lapsuuden perhekonfliktien vaikutuksista objektiiviseen stressiin reagointiin (the Effects of Sensitivity and Childhood Family Conflict on Objective Stress Responding). Vaikka viimeaikaisissa tutkimuksissa on ollut ristiriitaisia tuloksia, tämä perustui aiempaan oletukseen, että stressi vaikuttaa herkkiin ihmisiin enemmän kuin vähemmän herkkiin yksilöihin.

Sophia tarkasteli erilaisten stressityyppien vaikutusta herkkiin yksilöihin. Ennustettavat uhat aiheuttavat pelkoreaktion (aikasidonnaisen reaktion havaittavissa olevaan stressoriin), ja ennakoimattomat uhat aiheuttavat ahdistusta (jatkuvan valppauden odottavan tilan).

Tutkimus tarkasteli herkkyyden (SPS), lapsuuden perhekonfliktien ja objektiivisen stressireaktion välistä suhdetta. Se havaitsi yhteyden korkean perhekonfliktin ja lisääntyneen reaktiivisuuden ennakoimattomiin uhkiin välillä myöhemmässä elämässä. Sen sijaan se ei havainnut suhdetta SPS:n ja reaktiivisuuden välillä ennakoimattomille uhille niillä, jotka eivät kokeneet lapsuudessa perhekonflikteja. Tämä viittaa siihen, että SPS yksinään ei tarkoita suurempaa ahdistuneisuutta.

Mielenkiintoista oli, että ne perhekonflikteja kokeneet henkilöt, joilla SPS:n arvo oli matala, osoittivat alhaisempaa reaktiivisuutta ennakoimattomille uhille kuin ne, jotka eivät olleet kokeneet perhekonflikteja.

Sophia päätteli tästä tutkimuksesta, että HSP:t eivät ole luontaisesti biologisesti reaktiivisempia stressille. Lisäksi HSP:t voivat kokea suurempaa herkkyyttä lapsuuden stressille, erityisesti jatkuville, ennakoimattomille stressoreille. Tämä on linjassa Diathesis-Stress Component:n kanssa, joka osoittaa, että suurempi reaktiivisuus herkässä yksilössä riippuu varhaisista herkistymisistä, kuten runsaasta (korkeasta) perhekonfliktin kokemuksesta. Herkkyyden (SPS) ja biologisen stressireaktiivisuuden vuorovaikutuksen ymmärtäminen voi ohjata lähestymistapoja psykopatologiaan ja interventioihin HSP:ille.

Herkkyyden mittaukset

Kolmen tunnin konferenssi päättyi paneelikeskusteluun herkkyyden mittaamisesta. Myönnän, että tässä vaiheessa suoraa tapahtumaa aivoni olivat aivan sekaisin, enkä kyennyt prosessoimaan mitään. Olin jo banaanien tuoman avun ulkopuolella, joten olin kiitollinen, että minulla on käytössäni tallenne, jota voin palata katsomaan myöhemmin.

Paneeli tutki nykyisiä herkkyyden havaitsemisen, mittaamisen ja soveltamisen vahvuuksia ja rajoituksia tutkimuksessa ja käytännössä.

Elaine Aron korosti uudelleen prosessoinnin syvyyden keskeisyyttä erityisherkkyydessä ja kuinka haastavaa sen havaitseminen ja mittaaminen voi olla. Veronique de Gucht huomautti, että hyvin harvat valitsisivat vastata kysymykseen tavalla, joka kuulostaa siltä, että heissä ei ole syvällisyyttä. Tällaisessa tapauksessa vastaajat todennäköisemmin vastaavat kysymyksiin sen perusteella, mikä on sosiaalisesti toivottavaa, eikä totta.

Erityisherkkyyden kielteiset vaikutukset

Elaine harmitteli alkuperäisen HSP-asteikon negatiivista sävyä. Asteikko kehitettiin tutkimusprosessien kautta sen sijaan, että se olisi rakennettu alkuperäisen teorian ja vakiintuneiden määritelmien pohjalle. Jos hän voisi palata ja aloittaa alusta alkuperäisen asteikon kanssa, hän korostaisi prosessoinnin syvyyttä enemmän (depth of processing) ja keskittyisi vähemmän ylikuormittumiseen/ylivireytymiseen. Mutta haluaisin hänen antavan itselleen hieman armoa, koska hän vaikutti melko ankaralta itselleentässä asiassa. He tekivät parhaansa sillä mitä heillä oli silloin, ja aistimusten prosessointiherkkyys oli täysin uusi, tutkimaton alue, joka oli paljastettava ja löydettävä. Näin nämä asiat alkavat ja kehittyvät. Epätäydellisesti ja tavoilla, joita jälkikäteen kadutaan!

Kuusi uutta asteikkoa tarjoavat rikkaamman ja yksityiskohtaisemman käsityksen herkkyyden eri osatekijöistä. Ne ovat tunne- ja fyysinen reaktiivisuus, aistiherkkyys, aistimusten miellyttävyys, aistimusten epämukavuus, sosiaalinen tunneherkkyys ja esteettinen herkkyys. Nämä asteikot tarjoavat suuremman potentiaalisen joustavuuden tulevaisuuden tutkimukselle ja ne on jo integroitu yhteistyöhön muiden herkkyyteen liittymättömien tutkimusalojen kanssa.

Paneeli keskusteli myös erikoiskoulutuksen tarpeesta aistitiedon käsittelyherkkyyden (SPS) toiminnallisen diagnoosin ymmärtämiseksi. Toisin sanoen meidän on siirryttävä pois siitä, mitä kuulin kuvailtavan "erotusdiagnoosina", mikä tarkoittanee korkean herkkyyden luokittelemista toimintahäiriöksi (verrattaessa normatiiviseen toimintaan) sen sijaan, että se olisi yksilön biologinen ydintoiminto. Tämä edellyttää ihmisten keskeisten herkkyysominaisuuksien tuntemista ja hyväksymistä.

No Cut-Offs

OK, luulen, että se oli siinä. Joten palataan sinne, mistä aloitimme, eli palaamme niihin kolmeen sanaan, "ei leikkauskohtaa” (en puhu vieläkään farkkushortseista). Vaikka monet yksilöt, sekä opettajat ja vanhemmat saattavat etsiä selviä ja lopullisia vastauksia (onko tämä lapsi HSP vai ei?), ei ole mahdollista tai edes toivottavaa käsitellä herkkyyttä sillä tavalla. Ympäristötekijät monimutkaistavat asian, ja lisäksi tarvitaan huolellista harkintaa siitä, millaista haittaa yksilö voi kohdata, jos heihin liitetään ja käytetään HSP-leimaa.

Tunsin oloni rohkaistuneeksi tämän konferenssin jälkeen, varsinkin kun katsoin sen uudelleen (useita kertoja) ja aloin ymmärtää, mitä viestittiin. Toivon, että voisimme nähdä kasvavan määrän löytöjä aistitiedon käsittelyyn liittyen eri tieteenalojen ja taustojen yli.

On monia elementtejä, joita haluaisin tutkailla, joten odotan innolla, minne tutkimus seuraavaksi vie. Minua innostaa edelleen eniten se kun erittäin herkät ihmiset näkevät itsensä heijastuneina piirteen kuvauksissa, jotta he voivat aloittaa kasvumatkan itsensä ymmärtämisessä, hyväksymisessä ja tietoisuudessa, ja tutkia, keitä he ovat aina olleet herkkyytensä valossa, eivät sen vastustajina.

Andy Mort, UK Professionally qualified coach, songwriter, and artist

Through workshops, coaching and The Haven membership, I help highly sensitive people (and those who feel things deeply) connect with and use their natural creativity to befriend their nervous system and design life in sustainable, meaningful, and playful ways that reflect who they are. **** P.S. Otan mielelläni vastaan ehdotuksia paremmasta käännöksestä ja sujuvammasta tekstistä! - Tuula